sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Surettaa sanoa tämä, mutta ensimmäinen postaus

KUKA ON MEERI?

Minäpä vastaan kysymykseesi lyhyesti, että saat jonkinlaisen kuvan tämän blogin pitäjästä.
Ikää minulta löytyy tällä hetkellä neljätoista vuotta, mutta niitä synttäreitä viettelen tammikuun 26. päivä. Mua on kutsuttu laiskuuden huipuksi, saamattomaksi ja liian sarkastiseksi ihmisesksi. Ihan tässä alussa haluan täsmentää että noista 3/3 on aivan täyttä totta. Oon todellakin aivan mielettömän laiska ihminen. Mutta juuri tämän seikan takia halusin ottaa niskastani kiinni ja alkaa pitämään blogia tässä koulun ohella. Katsoo nyt mihin tämä etenee.
Harrastan siis tosiaankin taitoluistelua (HARRASTAN, joten ole hyvä, äläkä kuvittele ihmeitä) kolme kertaa viikossa, kirjoittelen tarinoita, katseen korealaisia draamoja, syön nuudeleita ja haaveilen kaikesta mikä ei tule koskaan toteutumaan. Olen siis jo jonkin aikaa (tarkasti sanottuna kolme vuotta) ollut jonkun verran "hassahtunut" Korean kulttuurin ja kieleen. Estäen kaikki väärät oletukset, korean ymmärrykseni ja puhuminen on todella alhaisella tasolla. Vain netin välityksellä olen yrittänyt taitoja kehittää.
Juuri tämän pienen seikan takia olen pyytänyt vanhemmiltani paria korean kielioppia kertovaa kirjaa pukinkonttiin, vaikka tiesin jo ennestään heidän vastahakoisuudesta (äitini on jäänyt jälkeen maailman menosta, ei niinkään kiltisti sanottuna ottanut vastaan sitä, että alan harjoittamaan tätä kieltä), mutta loppujen lopuksi isä monen itkuisen tunnin jälkeen suostui ostamaan ne, mikäli maksan puolet. Eihän siinä mitään. Rahastakoon ihan rauhassa rakasta tytärtään, jolla lompakossa on siemoinen summa (tasan kaksi euroa, jos nyt ihan tarkkoja ollaan). Pääasia nyt tässä asiassa on se, että monen tunnin jälkeen löysin kunnon kirjan ja tulen saamaan sen jouluksi tai viimeistään syntymäpäivälahjaksi (riippunee kuinka nopeasti postista ilmestyy).
Mulla on tosiaankin tässä kuussa nyt kokeita melkeinpä joka viikko monta kappaletta, joten postausta tulee luultavasti minimaalisen vähän. Hauskaa tässä onkin se, ettei kukaan lue blogiani ja kuitenkin kirjoitan kokoajan sellaisella muodolla, että puhuisin suurellekkin joukolle. Mitäs sille voi kun omistaa todella tylsän elämän ja sitä tylsemmän pääkopan.



Hyviä päivänjatkoja ja yrittäkää nyt kestää vielä kuukausi ennen lomaa!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti